Huh hellettä

Viime päivät ovat olleet lähes tuskaisen kuumia.

Campanula rotundifolia - kissankello

Ei silti, en valita. :) Rantakallion heinikko on käytännössä katsoen kuivunut pystyyn muutamia sinnikkäitä kissankelloja lukuunottamatta. Auringonlasku antaa heinämättäille okranvärisen hehkun, mikä mielestäni tekee siitä yksinkertaisuudessaan kovin kauniin. Kissankellojen herkät varret siellä täällä ovat kuin pieniä liilansinisiä helmiä heinämeressä.

Kuulumisia

Pahoittelut pienestä blogihiljaisuudesta!

Corylus maxima - isopähkinäpensas

Fagus sylvatica - pyökki

Valitettavasti loppuvuosi ja tämä alkuvuosi on ollut niin kiireistä aikaa, että blogin pitäminen on jäänyt ihan kokonaan. Nyt kuitenkin kiireet näyttää helpottavan, ja valokuvailulle sekä blogin pitämiselle on riittää jälleen puhtia, jes! :)

Sumuisilla vuorilla

Palataan pakkasmaisemista takaisin tropiikin lämpöön ja korkealle kosteisiin pilvimetsiin.

Vaikka Kenian luonnosta jäi päälimmäsenä mieleen tasankojen äärimmäinen kuivuus, oli korkeimpien kukkuloiden huipuilla, reilu 2000 metrin korkeudessa, myös kostean sumuista pilvimetsää. Sellaista, mitä on tottunut näkemään vain tv:n luontodokumenteissa. Vuorenrinteitä peitti lähes poikkeuksetta paksu sumumassa, joka muuttui usein sateeksi. Tuulet olivat voimakkaita ja viileitä. Puiden oksia peittivät sammalet, jäkälät ja orkideat, ja maan pinnalla kasvoi paksu kerros aluskasvillisuutta. Muutama lintu lennähti silloin tällöin latvuston yli ja puiden lehdillä tepasteli erinäisiä hyönteisiä. Kymmenet puusammakot kurnuttivat kuorossa lähes tauotta, mutten koskaan niitä päässyt näkemään.

Valitettavasti koskematonta alkuperäismetsää on Keniassa jäljellä enää muutama prosentti. Metsät ovat säilyneet vain kaikkein vaikeakulkuisimmilla vuorenrinteillä, muutamien hehtaarien metsäfragmentteina siellä täällä. Monien eläinten kannalta ne ovat habitaatteina liian pieniä ja alueellisesti liian pirstoutuneita. Myöskään metsien tulevaisuudennäkymät eivät ole hyvät - alueella on jatkuva pula niin polttopuusta kuin viljelys- ja laidunmaasta.   

Talvi tuli

Saimme viime yön aikana kevyen lumikerroksen tänne maaseudulle.

Muutaman tunnin metsäkävelyllä oli aikaa ihastella talviteloille asettunutta luontoa. Kuinka sitä voikin olla hämärää ja harmaata! 

Koppiksia kannolla

Muutama vuosi sitten kaadetun kannon olivat vallanneet mustat koppakuoriaiset eli isosittiäiset.

Isosittiäinen - Geotrupes stercorarius

Niitä oli samanaikaisesti kannon päällä jopa viisi yksilöä. Jäi mietityttämään, että mistä tämä sittiäisten joukkokokoontuminen mahtoi johtua? Ehkäpä kanto tuotti yhä mahlaa, jota ne olivat tulleet kuumisaan juomaan, kuka tietää.

Rantojen karmiininpunainen kaunotar

Pistäydyimme kesälomalla saaressa Saimaan rannalla.

Rantakukka - Lythrum salicaria

Kallioisilla rannoilla kukki rantojen karmiininpunainen kaunotar, rantakukka, joka toi kivasti piristystä kivikkoisille rantakallioille.

Bambi

Kukkuluuruu, kukas se sieltä kurkistaa!

 Valkohäntäpeuran vasa - Odocoileus virginianus

Törmäsin lepäilevään valkohäntäpeuraperheeseen ollessani aamukävelyllä metsäniityllämme. Polulla makasi peuran vasa aivan liikkumatta, hyvä etten kävellyt sen yli! Vasta viime hetkellä se pomppasi pystyyn ja otti muutaman loikan kohti metsän reunaa. Vaikea sanoa kumpi säikähti enemmän, minä vai peura. Pian niityn laidalta lähtivät pakoon myös toinen vasa ja emopeura. Voi että, kuinka suloisia nuo pikkubambit ovatkaan!

Ojan pohjalta

Ojassa kasvaa hassu tupsumainen kasvi.

Ojakellukka - Geum rivale

Kyseessä on ojakellukka, monivuotinen ruohovartinen kasvi, jonka punertavien varsien päähän on muodostunut kukinnan päätteeksi hauskat pallomaiset hedelmistöt. Poimin muutamia varsia kotiinviemiseksi. Niistä sai hauskan kimpun olohuoneen pöytää koristamaan.

Sudenkorennon lento

"Lyhyt ja hento kuin korennon lento."

Ruskohukankorento - Libellula quadrimaculata

Kaislikon rannassa kävi mieletön surina, kun erilaiset korennot lentelivät edestakaisin veden yllä, joko saalistaen tai parittelukumppania etsien. Osa kaislikossa kiitävistä korennoista oli aivan valtavan kokoisia, niistä tuli  ihan mieleen pienikokoinen kolibri. Nuorena pelkäsin isoja sudenkorentoja, sitä että ne tulisivat ja purivivat, mutta en onneksi enää. Kunhan pysyvät riittävän etäällä, ja ymmärtävät olla laskeutumatta pääni päälle. Niinkin on joskus käynyt, huih... 

Kesän viettoon

Ihanaa, juhannus on ihan ovella ja pian myös kesäloma!

Mäkitervakko - Lychnis viscaria

Kohta suljen koneen, karistan kaupungin pölyt kauas taakse ja lähden nauttimaan Suomen kesästä, sateesta tai auringosta, ei sen niin väliä. Oikein rattoisaa juhannusviikonloppua teille kaikille!

Rantaniityllä

Mökillä saunan rannassa sijaitsee kaunis, noin kuuden metrin levyinen rantaniittyvyöhyke.

Korpikaisla - Scirpus sylvasticus

Niityllä kasvaa monenlaisia kosteikkokasveja ja heinikossa matalassa vedessä viihtyvät vesilinnut, sudenkorennot ja kalanpoikaset. Maalla olen tottunut kallioisiin merenrantoihin, joten rehevä mökkirantamme tuo mukavaa vaihtelua aloittelevalle luonnontarkkailijalle.

Pienet sammakot

Sade herätti sammakot piiloistaan.

Sammakko - Rana sp.

Yksi pihamaalla loikkivista sammakoista kiinnitti huomioni. Se oli väritykseltään lähes leopardikuvioinen. En ole mikään sammakkoasiantuntia, mutta mielestäni se oli erikoinen, muistutti hiukan trooppista sademetsien sukulaistaan. Ehkä se halusi vain olla trendikäs? Ainakin se teki kaikkensa välttääkseen kuvia ottanutta paparazzia. Julkkis kenties?

Raparperin kukassa

Raparperin kukinnot ovat suosittuja, ainakin monien pihan pikku öttiäisten keskuudessa.

Kultakuoriainen - Cetonia aurata

Jotta raparperista saisi paremman sadon, sen kukkavarsi tulisi katkaista. Näin kasvilta ei mene turhaa energiaa kukkien ja siementen tuottamiseen. Mutta kun huomasin kuinka suosittuja raparperin suuret kermanvalkoiset kukat ovat pienten perhosten, kovakuoriaisten ja muiden hyönteisten keskuudessa, säästin muutaman kukkavarren niiden iloksi. Läheltä katsottuna raparperin kukat ovat sitä paitsi aika kauniita, vai mitä?

Kevätvisiitti kesämökille

Upea sää suosi tänään aikaisia mökkeilijöitä.

Kävimme aamupäivällä pikavisiitillä kesämökillämme tarkistamassa kuinka uuden aittarakennuksen remonttityöt ovat edenneet. Olemme yleensä alkaneet käydä mökillä vasta kesäkuun alkupuolella ja olikin mielenkiintoista nähdä miltä paikka näyttää kevätaikaan. Aika karuahan siellä oli, pakko myöntää. Järven vesi oli noussut niin korkealle ette laiturille olisi päässyt ilman kumisaappaita. Tosin ojan varressa kukkivat rentukat ja etelärinteessä mustikat availivat kukkanuppujaan.Yksi öttiäinenkin olisi halunnut tehdä mökkiimme lähempää tuttavuutta, mutta jäi onneksi ikkunalasien ulkopuolelle.

Oikein upeaa keväistä viikonloppua kaikille!

Lisää aiheesta lifestyle-blogini puolella:

Tupatarkastus

Hui kauhistus!

Onneksi se oli vain rantakäärme, säikähdyksellä selvittiin.

Rantakäärme - Natrix natrix

Olin haravoimassa kukkapenkkiä kun kivenkolosta alkoi kuulua rapinaa ja sieltä kurkisti pieni keltamusta pää. Olin hiljaa paikallani ja lopulta kolosta luikerteli iso lihava rantakäärme. Ei mennyt kuin hetki, ja sen perässä ulos tuli hiukan pienempi ja hoikempi yksilö. Sen kukkapenkin kunnostus jäi sillä kertaa siihen. 

Kevättä odotellessa

Olipa upean aurinkoinen viikonloppu, ainakin täällä Etelä-Suomen suunnalla.

Kevätsahrami - Crocus vernus

Ensimmäiset krookuksetkin olivat nousseet talviteloilta ja uhmasivat ulkosaaristosta puhaltavaa kylmää merituulta ensimmäisiä auringonsäteitä tavoitellessaan. Ehkä se kevät sieltä kuitenkin tulee, tai ainakin toivossa on hyvä elää. Valitettavasti krookusten elämä jäi kovin lyhyeksi, seuraavaan aamuun mennessä niiden hennot kukat olivat hävinneet parempiin suihin - veikkaan syypääksi valkohäntäkaurista.

Nuput puhkeaa...

....ihan kohta!

Tyrni - Hippophae rhamnoides

Ihanaa, enää hetki ja puut ovat hiirenkorvilla. En millään malttaisi odottaa, kevään viehreä on ehkäpä kaunein väri ikinä. Ainakin pitkän talven jälkeen...

Naapurin paluu

Mökkinaapurimme palasi pitkältä etelänmatkaltaan.

Kalasääski - Pandion haliaetus

Hän vaikutti hyväkuntoiselta ja muutama päivä myöhemmin myös hänen puolisonsa palasi. Oli tainnut olla erimielisyyksiä kun eivät palanneet kotiin samalla lennolla. Sellaista sattuu. 

Rakenteilla mökki

Sen lisäksi, että takana on juuri remontti ja muutto uuteen kotiin, on meillä käynnissä toinenkin remonttiprojekti.   

Nimittäin syksyllä alkanut oman mökin rakennusprojekti. Työn ovat hoitaneet ammattilaiset, ja aittarakennuksemme onkin noussut pihaan kuin itsestään, ilman sen suurempaa vaivaa. Tosin siitä on jo kaksi vuotta kun aloimme tosissamme suunnitella uutta mökkiä. Silloin vielä haaveili PlusHuviloiden valmismökeistä, joihin emme tosin koskaan päätyneet.